Vihellyksiä 30-vuotistaipaleelta
Koonnut Rainer Grannas
1970-
1975-
1980-
1985-
1990-
1995-
2000-
Vuodesta 1950 lähtien toimineen Turun Erotuomarikerhon epävirallinen kausi päättyi,
kun yhdistyksemme perustava kokous pidettiin 01.10.1970 Turun POP kellarissa tunnetun
turkulaisen kiekkojohtajan, Kauko Lingon puheenjohdolla ja 28 erotuomarin voimalla.
| Arosalmi Seppo |
Paven Pekka |
Anttonen Matti |
| Grannas Rainer |
Saarinen Jari |
Sinkkonen Timo |
| Holmroos Mauri |
Salin Simon |
Särös Reima |
| Hoviseppä Ilkka |
Sulonen Raimo |
Yrttiranta Keijo |
| Karanko Reino |
Särös Rauno |
Nirkkonen Juhani |
| Koski Jaakko |
Tamminen Arvo |
Ortio Kari |
| Koskinen Antti |
Tjurin Nikolai |
Paavola Jouko |
| Koskinen Jussi |
Alijoki Aapeli |
|
| Leino Paavo |
Louhi Heikki |
|
Perustavan kokouksen osanottolista on kateissa, joten nyt on esillä olevassa on virheitä.
Siitä puuttuu nimiä ja siinä voi olla jonkun nimi joka ei ollutkaan paikalla.
Osanottajista toivotaan tietoja.
1970-71
Alku oli ripeää, sillä jo 21. - 24.10. pidettiin ensimmäiset tuomarikurssit.
Uusia yrittäjiä hyväksyttiin 17. Jäsenkuntamme oli kauden päätyttyä 56 ja tuomaritehtäviä hoidettu 410 kpl.
Kerhomme ensimmäiset valiotuomarit olivat: Rainer Grannas, Antti Koskinen ja Raimo Sulonen.
1971-72
Kauden ykkössaavutus oli kuukausikokousten saaminen kerhon sisäiseen koulutustoimintaan.
Jäsenmäärä pysyi samana kuin edellisellä kaudella,
mutta selvää nousua oli virallisissa ottelutehtävissä, joita kertyi 560 kpl.
1972-73
Huonot jääolosuhteet kiusasivat, pelejä peruutettiin, kun jäistä ei ollut tietoakaan.
Tehtävämäärässä laskua, nyt vain 429 kpl. Jäsenmäärä tosin nousi, ollen 66 kpl.
1973-74
Kupittaan Jäähalli sai katon, hieno asia!
Muissa merkeissä kausi oli kehno lämpimien säiden pilatessa sen.
Jäsenmäärä oli 66 ja tehtäviä 549 kpl.
1974-75
Sarjan surkeiden talvien todellinen huipentuma.
Jäätä ei koko Varsinais-Suomessa ollut kuin Kupittaan kilpolassa,
jossa piirisarjatkin vedettiin Cuppina läpi.
Jäsenmäärä nousi 77:ään ja tehtävämäärä laski 510:een.
Kauden päätapahtumat kaukalon ulkopuolelta:
- Suomi - Tshekkoslovakia maaottelun käsiohjelman tuotolla ostimme TPS, TuKV, TuTo, TuWe
ja VG-62:n juniorimaalivahdeille täydelliset varusteet.
- Suomen Jääkiekkotuomarien Liitto (SJTL) perustettiin 27.4.1974.
Helsingissä pidetyssä kokouksessa yhdistystämme edustivat Rainer Grannas,
joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana, Antti Koskinen, Jussi Koskinen,
Kari Ortio ja Nikolai Tjurin. Liiton ensimmäiseen hallitukseen ja sen sihteeriksi
valittiin Rainer Grannas.
1975-76
Huonojen talvien kausi päättyi, 69 jäsentämme joutuivat todelliseen tehtävä myllyn pyörteisiin.
Tehtäviä 1245. Lisäksi kirjattiin kerhon ennätys. Timo Sinkkosella oli 82 tuomaritehtävää.
Myös muualla tapahtui: Suomen Jääkiekkoliitto sai uuden organisaation ja Jääkiekon SM-liiga
aloitti toimintansa toimitusjohtajanaan Kalervo Kummola, joka siirtyi tähän tehtävään
Turun Palloseuran toimintajohtajan paikalta. Kale jättikin hyvissä voimissa olevan seuran,
sillä TPS voitti Suomen mestaruuden ja ensimmäisen liigamestaruuden.
1976-77
Seitsemäs toimintavuosi oli ripeää, jäsenmäärä nousi 88:aan ja tuomaritehtäviä oli 1416.
Toiminnan vakiintumista taas osoitti yhdistyksellemme saatu oma merkki ja viiri.
Suunnittelukilpailun voitti ansiokas jäsenemme Paavo Leino.
Muusta toiminnasta on syytä mainita arpajaiset, joiden päävoittona oli väri-TV.
Kauden aikana menetimme aktiivisen ja aina niin iloisen jäsenemme Heikki Ilmosen,
joka sortui vaikeaan sairauskohtaukseen jäälle Kupittaan hallissa.
1977-78
Vireän toiminnan jatkuminen leimasi kautta. 78 jäsenen voimin suoriuduttiin 1596 tehtävästä.
Antti Koskisesta tuli kerhomme ensimmäinen MM-kisatuomari, C-ryhmä/Las Palmas.
1978-79
Kerhomme toimikentässä tapahtui muutos. Salo sai oman kerhon.
Vaikka salolaiset jäsenemme liittyivät omaan kerhoonsa, ei jäsenmäärämme laskenut pidettyjen kurssien takia.
Kauden päättyessä meitä oli 79 ja tehtäviä oli sama määrä kuin edellisenä vuonna.
1979-80
10-v juhlavuotemme jäi muistoihin loppuhuipentumanaan juhlapurjehdus Viking Linen Diana II:lla
Ikimuistettavaa matkaa oli rakentamassa 112 henkinen osallistujajoukko kunniavierainaan Kalervo ja Tuula Kummola.
Samoin saimme "aalloilla" ensimmäisen kunniajäsenemme Paavo "Piva" Leinosta.
Muun toiminnan kannalta tulevaisuuteen tähtäävä oli 12:n "nuijan" tehokoulutusryhmän
perustaminen pääkouluttajana Kari Ortio ja Nikolai Tjurin. Tilastoistakin on todettava,
että noin 2800m. keskivauhti Cooperilla, 72 henkinen jäsenistömme suoriutui 1764 kpl
tuomari- ja 763 kpl toimitsijatehtävästään kunnialla.
1980-81
Suurten saavutusten ja pettymysten kausi. Uutta jäätä oli tulossa Turkuun, odotimme Impivaaralta paljon,
halli piti avata ensin avokilpolana ja kaikki oli valmiina. Yksi petti, uraauurtava keksintö Kanadasta,
muovimatto. Huonoissa ja suttuisissa talviolosuhteissa tehtävämäärät eivät kylläkään laskeneet, sillä 76
jäsentämme suoritti 1790 tuomari- ja 770 toimitsijatehtävää. Historiaa, Antti Koskinen SM-liigan paras
päätuomari ja Ilkka Hoviseppä linjatuomari.
1981-82
Suomi oli MM-kisojen isäntämaa. Turku putosi kisoja järjestävästä kaupungeista
aivan kalkkiviivoilla ja siinä putosi myös uusi hallimme tulevaisuuteen,
mutta vaikka emme kisoja saanetkaan, saimme Impivaaran maailman parhaan nuorisohallin!
Helsingissä ja Tampereella pelatuissa kisoissa oli edustuksemme kuitenkin vahva,
Ilkka Hoviseppä ja Timo Sinkkonen toimivat tuomareina ja Rainer Grannas toimitsijoiden
pomona. Liigan päättäjäisissä oli myös menestystä, Antti Koskinen palkittiin nyt Lynees
Akademin patsaalla. Jäsenmäärämme oli 86 kpl ja tehtäviä tuomareilla oli 2000 ja
toimitsijoilla 729.
1982-83
Parantuneista toimintaolosuhteista johtuen tehtävien määrät nousivat tuomarien osalta
2253:een. Mutta mistä lasku? Toimitsijat vain 664 kertaa. Ensimmäisen kauden koko
jäsenistömme toimi kentällä hyvän yhteistyökumppanimme Sammon vakuutusturvan alla.
Kerhomme "ennätys" tuomaritehtävistä siirtyi vakuuttavasti Jouko Rihkolle 220 kpl
ja samoin siirtyi Suomen Jääkiekkotuomarien Liiton puheenjohtajan nuija Jussi Koskiselle
seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Toistoa oli myös Antti Koskisen valinta "akateemikkojen"
parhaaksi. Me aloitimme kauden 83 jäsenellä, mutta huhtikuussa meidät tavoitti suruviesti,
Nikolai Tjurin oli menehtynyt äkilliseen sairaskohtaukseen. Suru oli suuri kun me
erotuomarit Nikken arkun hautaan laskimme, liian varhain poistui hän joukostamme.
1983-84
Turussa jäähalli 40 metriä maan sisällä. Varissuonhalli avattiin ensimmäisen radan osalta.
91 jäsentämme ahkeroi yhä paremmissa olosuhteissa yhteensä 3600 tehtävän edestä.
Rauno Laine, ansiokas sihteerimme toimii nyt kirjurina SJTL:ssä, Jouko Rihko
tuomaripuolella ajaa todella kovaa, tämän kauden tulos 215 tehtävää. Samoin SM-liigan
päättäjäisissä menestystä, Mauri Holmroos paras "linjuri".
1984-85
200 osanottajan voimin vietimme unohtumattoman 15-vuotisjuhlamme
M/S Silja Starilla 20. - 21.4.1985. Oman väen lisäksi oli mukana arvovaltainen
kutsuvierasjoukko. Juhlapuhujana toimi Raimo Sepponen, Suomen Jääkiekkoliiton
erotuomarien pääkouluttajan ominaisuudessa. Laivalla pitämässään juhlakokouksessa
yhdistyksen hallitus päätti vaalia Nikolai Tjurinin muistoa asettamalla jäsenistön
kilvoiteltavaksi kiertopalkinnon, joka jaetaan vuosittain ansioituneelle jäsenellemme.
Ensimmäisen "NIKKEN PYTTY" luovutettiin Juhani Nirkkoselle, rahakirstumme vartijalle.
15-vuotisjuhliamme jatkettiin vielä 18.5 Hotelli Cumuluksessa pidetyllä
juhlavastaanotolla, jota juhlisti Suomen Jääkiekkotuomarien Liiton kevätkokous,
jolloin tasavaltamme tuomarikunta kokoontui Turussa. Juhlahumun ohella tapahtui
kauden aikana muutakin. Mm. jäsenmäärämme ylitti ensimmäisen kerran sadan (100)
jäsenen määrän, Varissuon väestösuojassa avattiin toinen rata, Nuoriso MM-kisat
ja suuri Turku-turnaus. Nuoriso MM-kisojen onnistuminen oli mahtava osoitus
turkulaisen kiekkoilun eteenpäin menosta. Yleisöä oli ennätysmäisesti ja järjestelyt
hoidettiin muutenkin hyvin. Yhdistyksestämme olivat järjestelytoimikunnassa Rainer
Grannas ja Seppo Arosalmi ja pillin varressa Mauri Holmroos.
1985-86
16. toimikausi oli tasaisen puurtamisen kausi. Tuomaritehtäviä oli 3900 kpl ja toimitsijat
jäivät hivenen alle tuhannen eli 919. Suurin yksittäinen työllistäjä oli Turku-turnaus,
jossa jäsenistö ahersi kahtena viikonloppuna 550 tehtävän edestä. Turun ja sen ympäristön
laajentunut kiekkotoiminta on paisuttanut yhdistyksemmekin. Esim. viheltävien tuomarien
määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Työmäärän jatkuvan kasvamisen johdosta
joutui yhdistyksemme hallinto miettimään toimintojen kehittämistä. Keväällä
tuomaritoiminnan kehittämisseminaarin yhteydessä päätettiinkin perustaa oma toimisto.
Saas nähdä kuinka äijien käy? Huomattavin saavutus: Antti Koskinen valittiin liigan
vuoden päätuomariksi.
1986-87
Hurjimmatkaan ajatukset oman toimiston ostamisesta eivät sitten toteutuneetkaan.
Ehkä joskus historiassa todetaan, että olipa arkaa porukkaa, mutta mikä tärkeintä,
toimisto perustettiin kuitenkin Kupittaalle. Kauden päätavoitteiksi asetettiin
koulutuksen tehostaminen ja uusien tuomarien saaminen mukaan. Tuomaritehtävissä oli
laskua. Vihellyksiä oli nyt noin 3500 kpl, kun taas toimitsijat pitivät pintansa 950:llä
tehtävällään. Hallinnon puolella tapahtui menetys. Yhdistyksemme ensimmäinen
puheenjohtaja Jussi "Kosa" Koskinen pyysi vapautusta hallitustehtävistä. Jussin tuntien,
hän on onneksemme edelleen käytettävissä ja apuna meille, vaikka ei päättäjien pallilla
istukaan. Suuret kiitokset kaikkien puolesta.
1987-88
Antti Koskisen meriitit sen kuin kasvavat. Hänestä leivottiin yhdistyksemme ensimmäinen
olympiaedustaja Calgaryssä. Tämä on meille kaikille suuri kunnia, sillä vähissä ovat ne
urheiluseurat, jotka voivat historiikissään mainita moisesta saavutuksesta. Suomen
Jääkiekkoliiton valinnoissa oli myös menestyksen makua, sillä Rainer Grannas valittiin
liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi. Muilta osin kausi oli tasaisen puurtamisen
kautta, hieman niinkuin pakkopullaa. Mistä muuten johtuu, että jo toisena kautena
tuomaritehtävien määrä on laskussa? Nyt miinusta parisataa eli vihellyksiä 3306 kpl.
Toimitsijat sensijaan ovat ahertaneet ensi kerran yli tuhat tehtävää eli 1119 kpl.
1988-89
Turusta tulee MM-kisakaupunki 1991. Turku rakentaa suuren monitoimihallin Artukaisiin
ja Turun Palloseura toi suomenmestaruuden 14:n vuoden tauon jälkeen Turkuun. Mahtavaa,
voiko joku kiekkokeskus vuodelta toivoa jotain lisääkin! Yhdistyksemme toimikentässä ei
sinänsä tapahtunut mitään mullistavaa. Totuttuun tapaan tuomaritehtävät laskivat.
Nyt saatiin saldoksi 2864 vihellystä ja toimitsijat nostivat tehtävämääränsä nyt 1250 kpl.
Laskusuunta tuomaritehtävissä on outo ilmiö, sillä alueellamme ei lajissa ole vastaavaa
toimintojen laskua, vaan päinvastoin. Onko tuomarien tilastot virheelliset, siinäpä
"kysymys". Edellisen kauden mietteet Jussi Koskisen lähdön suhteen sopivat liiankin
hyvin toisen Jussin lähtöön hallituksesta. Juhani Nirkkonen pyysi ja sai vapauden,
mutta jatkaa onneksemme yhdistyksemme ylimpänä rahakirstun vartijana. Organisaatioon
tuli myös uusi virka, toimistopäällikkö, joten nyt on sitten meillä kaksi pomoa.
Rolf Andersson ja Seppo Arosalmi.
1989-90
Kauden koulutuksellinen energia kulutettiin keväällä -91 pidettävien MM-kisojen
toimitsijoiden kouluttamiseen. Turku on kisojen pääpaikka ja satojen miljoonien
TV-katsojien edessä ei ole varaa töpeksiä. Uusi halli Artukaisiin valmistuu pikavauhtia.
Kiinnostus uutta hallia kohtaan on suuri ja entisellä Turun lentokentällä onkin nähty
erotuomarien näköisiä kulkijoita kuolaamassa työmaan ympärillä, ajatuksinaan tosi toimiin
pääseminen. Rakennusaikataulun mukaan pelataan hallissa liigaotteluita jo syksyllä -90.
Tämän kaiken odotuksen keskellä hoidimme 141 jäsenen voimin 2676 tuomari- ja 1134
toimitsijatehtävää. Juhlapurjehdus 20-vuotisjuhlan järjestäminen oli hallinnolle kauden
toinen suururakka Silja-linen siipien suojassa m/s Svealla, 5.5 vietimme juhlaamme
risteilyllä Tukholmaan 166 osanottajan kera. Juhlapuhujana oli SJL:n toimitusjohtaja
Jukka-Pekka Vuorinen taustavoiminaan koko perhe Anne ja lapset. Juhlapurjehduksen
tuottona luovutettiin Lasten Syöpäsäätiölle 1.000 markkaa.
1990-91
Turku elää mahtavassa "kiekkobuumissa". Uusi halli TYPHOON vastaa kaikkia odotuksia
MM-kisoja odotellessa. TPS voittaa kolmannen mestaruuden peräkkäin. Taivas on auki!
Yhdistys avaa oman, ensimmäisen toimistonsa Läntinen Pitkäkatu 6:ssa, Kestilän entisessä
pukutehtaassa. Toimistossa on kaikki valmiudet jäsenistön parempaan palveluun, ATK:t
ohjelmineen, kopiokone, telefax ja tietysti puhelin. Positiivisesti on esille tuotava
Turun kaupungin tuki laitehankinnoille 11.616 markkaa. Muunkin toiminnan eteenpäin meno
on lujaa. Kauden saldoksi on merkittävissä 1.000 tehtävän nousu edelliseen vuoteen.
138 jäsentämme suoriutuivat 3.200 tuomari- ja 1712 toimitsijatehtävästä erinomaisesti.
Lisäksi kausi tuotti ylijäämää suurista hankinnoista huolimatta. JÄÄKIEKON MM-91 Kisat
olivat järjestelyiltään menestys Suomelle ja sen Turulle. Mm. Jääkiekkoliitto sai
kisoista voittoa yli 21 miljoonaa markkaa. Mitkään aiemmat MM-kisat eivät ole tuottaneet
vastaavaa voittoa. Kilpailullisesta vastuusta yhdistyksemme vastasi aimo osan.
Toimitsijakaartillemme (34 kpl) ei sattunut yhtään virhettä ja Turun osuus järjestelyistä
sai kiitosmaininnan Kansainvälisen Jääkiekkoliiton johdolta. Rainer Grannas kuului MM-91
järjestelytoimikuntaan ja johti sen kilpailutoimikuntaa ja toimitsijoiden päällikkönä
toimi Seppo "pomo" Arosalmi. Ainoa pettymys oli, että kisoihin emme saaneet yhtään omaa
tuomariamme. Pientä lohtua toivat lukuisat maaottelutehtävät ja Markku Eivolan
osallistuminen 20 v. B-ryhmän MM-kisoihin. Rainer Grannas valittiin SJTL:n
puheenjohtajaksi. Kesäkuun 12. päivänä meitä kohtasi surusanoma. Ensimmäinen
kunniajäsenemme Paavo Leino oli kuollut. Tulisieluinen jääkiekkotuomarien
puolestapuhuja oli poistunut joukostamme. "Pivan" muisto elää varmasti meissä kaikissa.
1991-92
Suomen jääkiekkoilu osoitti eteenpäinmenonsa ja otti vihdoin paikan kansainvälisellä
huipulla. Ensimmäinen MM-hopea saavutettiin Prahan keväässä. Yhdistyksemme osalta kausi
vaikutti hieman vaisulta, joka onkin ymmärrettävissä siihen mahtavaan panokseen,
mitä satsattiin parina aiempana kautena omien kisojen järjestelyihin. Hallinnon
puolella tapahtui kuitenkin uutta. Tuomaripalkkioiden perintä keskitettiin yhdistykselle.
Tilinpäätöksemme loppusumma nousikin siksi melkein 500.00 markkaa eli nousua oli
edellisestä vuodesta noin 350.000 markkaa. Ilahduttavaa oli myös veto tuomaritoimintaan,
uusia 19 kpl ja siten 144 jäsentämme suoriutuivat 2969:stä tuomari- ja 1396
toimitsijatehtävästä. MM-kisa edustukset jatkuivat, Naisten MM-kisat, Harri Koskela.
Turun Nuorisokiekon puheenjohtajaksi valittiin Jussi Koskinen. Ennätys Puheenjohtajamme
Pekka Raudaskoski nousi puheenjohtaja pörssin kärkeen, 11.kausi. Mihin vielä pääsekään
isona. Ilkka Etelä valittiin SJL: Länsirannikon alueen erotuomarikouluttajaksi Juhani
Nirkkosen vapaaksi jättämälle paikalle.
1992-93
Kausi alkoi tosi surkeasti. Ensimmäinen kerta SM-liigan historian aikana meillä ei ole
päätuomaria SM-sarjassa. Antti Koskinen ja Markku Eivola lopettivat. Antin kohdalla oli
lopettamiseen selvät perusteet ja hänelle suuret kiitokset saavutuksistaan ja tekemästään
työstään koko Suomen ja eritoten turkulaisen tuomaritoiminnan eteen. Uuteen tulemiseen
pitää uskoa ja sitä edesauttaa 21 uuden tuomarin saaminen joukkoomme. Vetoa on ainakin
toimintaamme kohtaan. Hallitus urakoi omalla sarallaan kiitettävästi. Saimme oman
kerholehden "KOISTISEN", joten tiedoitustoiminnan pitäisi toimia. Synkkiä pilviä
taloudelliselle taivaalle toivat seurojen maksamattomat tuomaripalkkiot. Pilaavatko
seurat ny jo hyvin toimivan keskitetyn perinnän vai onko kysymys Suomen lamasta! 154
jäsenen voimin selvisimme 2793 tuomari- ja 1546 toimitsijatehtävästä. Reino Karanko
toiseksi kunniajäseneksi. "Reka", jos joku, on ollut turkulaisen erotuomaritoiminnan
uranuurtaja ajalta ennen yhdistyksemme perustamista ja sen aikana erityisesti näihin
päiviin jatkuneissa toimitsijatehtävissä. Lisäksi hän on toiminut yhdistyksemme
perustamisesta lähtien yhtenä tilintarkastajana. Tähän loppuun on syytä vielä todeta
TPS:n palaaminen kultakantaan vuoden tauon jälkeen.
1993-94
Suomi voitti olympiahopean ja hävisi MM-kullan Kanadalle rangaistuslaukauskisassa.
Olemmeko jo maailman parhaita vaiko vain Euroopan ? Nostetta myös Turussa, TPS Euroopan
seuramestari ja TuTo nousi SM-liigaan ja vuoden tauon jälkeen meillä on päätuomari
liigassa, Tommi Lehtinen. Hallinnon puolella tapahtui uuden toimiston avaus
Vartiovuorenkatu 10 B:ssä, jonne saimme ensimmäisen päätoimisen toimistonhoitajan
Pirjo Ryyppön. Talouden puolella ei kulje hyvin. Suomen talouden lama iski meihin,
historian ensimmäinen miinusmerkkinen tulos. Edellisen kauden 19.000 markan plussasta
putosimme 50.000 markan miinukseen. Kauden jäsenmäärä oli 146 ja tehtäviä hoidettiin
vakiot 2884 ja 1875 kappaletta. SJL aloitti erotuomarikoulutuksen "korkeakoulun"
erotuomaritutkinnon. Lukuisten hakijoiden joukosta meiltä kelpuutettiin ensimmäiselle
vuosikurssille Tommi Lehtinen ja Juha Repo. Arto Friman valittiin Turun Nuorisokiekon
puheenjohtajaksi ja Juhani Nirkkonen SJTL:n sihteeriksi.
1994-95
Yhdistyksemme 25-vuotiskausi oli mahtava kausi koko suomalaiselle jääkiekolle.
Suomi saavutti ensimmäisen "aikuisten" maailmanmestaruuden. Loppuottelussa kaatui
isäntämaa Ruotsi ja juhla oli valmis, puolustusvoimien hävittäjät saattoivat maajoukkueen
Helsinkiin, jossa kauppatorin yleisötilaisuudessa oli yli 200.000 kiekkofania juhlimassa
mestaruutta. Turussakin meni hyvin, TPS voitti taas kerran suomen mestaruuden.
Tuomaripuolella oli murheita, vastikään liigaan noussut päätuomarimme Tommi Lehtinen
lopetti kesken kauden ja olimme jälleen nolla tilanteessa. Kauden lopussa kuitenkin
näkyi valoa, Juha Repo valittiin Fazer-liigan -lue 1-div.- parhaaksi päätuomariksi.
Juhasta voimme odottaa uutta liigakunkkua ja sitä pitempiaikaista "plaatua" kun hänen
taustansa tuntee. Juhlavuodesta kun on kysymys, niin jotain merkittävääkin voidaan
odottaa, Juhani Nirkkosen lopettaminen taloudenhoitajana asetti kysymyksen mitä oli
ennen Nirkkosta. Kympin vastaus, ei mitään. Historiaa oli myös, kun ensimmäisen
kerran palkitsimme naisen kauden ansiokkaimmaksi toimitsijaksi Raija "Kitti" Koskisen.
Jäsenmäärämme oli 175 ja tehtäviä todella paljon, 3122 tuomari- ja 2266
toimitsijatehtävää eli uusi ennätys määrissä. Taloudesta on ehkä syytä mainita,
että se kun seilaa kuin lastu laineilla, viime kauden miinus tulos 50.000 markkaa
vaihtui taas plusmerkkiseksi 18.536 markaksi. Hallitukselle voisi esittää kysymys,
miten näitä 100% keikkauksia tehdään. Osittain näillä tiedoilla ja taidoilla
purjehdimme 225 osanottajan voimin M/S AMORELLALLA 22. - 23.4.1995 juhlien 25-vuotis
taivaltamme. Juhlapuhujaksi saimme SJL:n jääkiekkotuomarien pääkouluttajan Raimo Sepposen.
1995-96
Vanha kunniakas nimemme vaihtui. Olemmeko nyt uusi yhdistys kun ero poistui ja jäljelle
jäi vain tuomari. No ei, me olemme vain "fiinimpiä" ja seuraamme ajan henkeä. Kaudella
saavutimme taas uuden ulottuvuuden jäsenmäärämme ylitti kahdensadan, ollen 202. Olisiko
maailmanmestaruudella jotain vaikutusta, ainakin tuomarikurssin saldo oli 30 uutta
tuomaria. Toimintaamme tehostettiin, toimistoon hankittiin uusi tietojärjestelmä,
jolla siirryttiin ottelumääräyksissä ja kirjanpidossa lähes kokonaan koneaikaan.
Vaikka olisi kuinka hienoja koneita ja ohjelmia raaka työ tehdään kuitenkin kentällä
ja jäsenistömme selvisi taas kaudesta kunniakkaasti. Tuomaritehtävät oli pienessä
noususuunnassa edelliseen kauteen eli 3277 kun taas toimitsijapuolella laskua yli
kuusisataa, ollen nyt 1619. Pudotus on yllättävän suuri ja sitä ei ainakaan
toimintakertomuksessa mitenkään selvitetä, joten se taitaa jäädä pieneksi mysteerioksi.
Mikään riemuvuosi tämä ei turkulaiselle kiekkoilulle ollut. TuTo putosi SM-liigasta ja
meidän oma yhdistyksemme hieman kaventui tuolta Turunmaan puolelta, sillä Paraislaiset
jäsenemme päättivät perustaa oman yhdistyksen. "Saas nährä kui äiätten käy"!
1996-97
Turku oli jälleen MM-kisakaupunki. Tosin turnauksen loppuottelut menivät Helsinkiin
ja sen uuteen upeaan Hartwall-halliin, halliin jonka Jokeripomo Hjallis Harkimo
ennätysnopeaan tahtiin taikoi sinne. Suomen joukkueen menestys oli odotuksiin nähden
surkea 5., mutta muilta osin kisat olivat menestys mm. jääkiekkoliitto nettosi kisoista
n.50 milj. mk eli maailmanennätys lajissaan. Turun osalta toimitsijatehtävissä,
hyvin valmentuneita, oli 45 jäsentämme ja järjestelytoimikunnassa olivat Seppo Arosalmi,
Rainer Grannas ja Juhani Nirkkonen. Tuomaripuolella lippuamme ylhäällä piti Panu Bruun,
jolle tämä kausi oli täydellinen. Hän tuomaroi myös 20 v. MM-kisoissa Sveitsissä
ja valittiin kauden lopussa SM-liigan parhaaksi linjatuomariksi. Jos ei Suomi omissa
kotikisoissaan pärjännyt, niin TPS voitti taas kerran. Nyt se on historian ensimmäinen
Eurooppa-liigan mestari. Hattua pitää seuralle nostaa ja se menee parhaiten kiekkopomo
Hannu Ansaksen kautta. Hieman arkisemmastakin aherruksista huomioita: 206 jäsentämme
selviytyivät ainakin 3578 tuomari- ja 1786 toimitsijatehtävistä. Tämä tiesi aktiivien
osalta kausikeskiarvoa 25,7/ott./tuomari ja 38,8 teht./toimitsija. Komeita lukuja
kun tähän vielä lisätään kuukasikokousten osallistumismäärät eli kuuden kokouksen
keskiarvo, yli 100 osallistujaa. Hienoa aktiivisuutta, kun tiedämme aiempien kausien
määrät, 50-70 osallistujaa. Pieni vekkuli otos kauden toimintakertomuksesta:
Jäsenistössämme tapahtunut merkittävä keski-iän alentuminen on johtanut alhaiseen
juhlaintoon osallistumisessa kevätbankettiin ja tämä on muuttunut tilanne ja tuo
ja luo uusia haasteita yhdistyksemme toimintoja suunniteltaessa. Ajatuksen aivan
oikeankin takaa löytyy sihteerimme "eurokomisario" Tom Holmroos.
1997-98
Toiminnallisesti rauhallisempi kausi omien MM-kisojen jälkeen, vedettiin ikään kuin
hieman henkeä. Hallituskin pääsi miettimään yhdistyksen tilaa ja suunnittelemaan
uudistuksia, jotta pystyttäisiin vastaamaan tuleviin haasteisiin. Toimintaan paineita
on tuonut mm. rullakiekko, joka alati kasvavana lajina on pakko huomioida ja siksi
rullakiekkoon valittiin oma hoitaja, Jussi Hautanen. Koko toiminnan laajentuminen
ympärivuotiseksi on myös herättänyt keskustelun toiminnanjohtajan palkkaamisesta.
Ajatus on hyvä kunhan löydetään varat, jäädään kuulolle. Vaikka Suomen maajoukkue
saavutti kaksi mitalia kuluneella kaudella, niin ne eivät suurempaa riemua herättäneet,
niin ne ajat muuttuvat, vain voitto kelpaa. Naganon olympialaisissa voitimme pronssin
ottelussa Kanadan NHL-pelaajia vastaan, mutta Sveitsin MM-kisoissa hävisimme Ruotsille
ja jäimme hopealle, Yhdistyksemme MM-kukkopillejä jaettiin oikein tukussa, saajina
Panu Bruun, Dino Casagrande, Anu Hirvonen ja taas naisilta uusi aluevaltaus.
Hieman surettaa Kupittaan Saven konkurssiin meno, nyt me voisimme auttaa sitä
pillikaupoilla. Kotoisilla tantereillakin pelejä tuomittiin ja tehtäviä hoidettiin.
229 jäsenen voimin päädyttiin 3438 tuomari- ja 1672 toimitsijatehtävään.
Puheenjohtajamme Pekka Raudaskoski täytti 10.1.1998 50-vuotta ja vaikka
näillä "vihellyksillä" ei ole tämän laatuista henkilökulttia pidetty yllä,
niin 17 vuotta puheenjohtajan vastuullista tehtävää hoitanut "Isä aurinkoisemme"
ansaitsee tämän poikkeuksen.
1998-99
Rauhallisen erotuomarikotoomme on kömpinyt peto, verokarhu on iskenyt silmänsä
tuomaripalkkioihin ja kuluihin. Vuonna 1997 voimaan astunut uusi verotulkinta
antaa mahdollisuuden verottaa palkkioiden lisäksi myös varustehuoltokorvausta
ja matkustuskuluja ja nyt verottaja on tätä mahdollisuutta käyttää. Yksittäinen
yhdistys ei asialle voi mitään ja siksi asian hoito on annettu erilliselle verotusta
käsittelevälle työryhmälle, jossa on jäseninä mm. Suomen liikunta ja urheilu,
Jääkiekkoliitto ja Jääkiekkotuomarien Liitto (SJTL). Mukavimpiakin tapahtumia oli,
TPS palasi taas kultakantaan SM-liigassa. TuTo pudotti 1-div. Playoffeissa varman
liiganousijan Oulun Kärpät. Joku raamatun paremmin tunteva on verrannut tulosta
Daavidin ja Goljatin taisteluun. MM-kisoissa Norjassa Suomi hävisi kullan toisen
loppuottelun jatkoajalla, äkkikuolemamaalin takana oli Tsekki. Kisoissa meitä
edusti Rami Savolainen, joka palasi takaisin kotikonnuilleen. Ramin paluu Turkuun
tuli kreivin aikaan, sillä nyt saimme kovanluokan päätuomariparin Ramista ja Revon
Juhasta liigassa kokeilussa olleessa 4, tuomarin systeemissä. Uusin MM-kukkopillinsaaja
oli Mari Lehtonen. Jo aiemmin pienessä laskussa olleet tehtävämäärät notkahtivat alas
todella paljon eli 867 tehtävällä, ollen nyt 3014 tuomari- ja 1229 toimitsijatehtävää.
Jäsenmäärä oli 231 ja jäsenistön keski-ikä 39,7 vuotta, joka sinänsä on tärkeää tietoa
kehitettäessä yhdistystä. AAVE AATELIA. Aulis Virtanen palkittiin Suomen
Jääkiekko-leijona-arvonimellä ja järjestysnumerolla 118. Mitäs tähän muuta toteaa,
legenda jo eläessään toimittajana ja kuuluttajana.
1999-00
Vietämme juhlavuotta nyt uudella vuosituhannella. Perustamisvuosi 1970 ei ole hullumpi
vaikka joku olisi enemmänkin hönössä juhlaristeilyllämme, niin muistaa ainakin tuhansissa
vuosissa 30-vuotisjuhla-ajan. Tätä kirjoittaessa eivät tilastot voi olla valmiina,
kaikkia pyttyjä ei ole jaettu, mutta kuitenkin tapahtumia joita voi muistiin kirjata.
Suomi voitti - ensimmäisen kerran - maiden välisen Euroopan mestaruuden ja TPS on
SM-liigan mestari. Negatiivisena asiana jääkiekolle tasavaltamme kuohuttaa väitteet,
jota jotkut tutkimuksetkin tukevat, että jääkiekon mainonta ja ottelutapahtumat
oluineen antavat vääriä ja vaarallisia signaaleja alkoholista ja on näin ollut
lisäämässä nuorison alkoholinkäyttöä. Vakava asia jääkiekolle ja sen imagolle.
Hieman kevyemmässä ilmapiirissä voimme keskustella tästäkin aiheesta juhlaristeilyllä,
sillä onhan meillä siellä mukana juhliemme järjestelypäällikkö Jussi "Kosa" Koskinen,
tunnettu miedon olut, OLVI I:n kannattaja. Siperia opettaa, vähän kulunut vertaus
kieltämättä, sopii kuitenkin Turunmaan Jäätuomarien päätökseen lopettaa itsellinen
toiminta ja palata takaisin yhdistyksemme siipien suojaan, järkevä päätös,
Muilta osin yhdistyksemme toimintaa voidaan kuvata tavanomaiseksi.
Jäsenistö on hoitanut ja selvinnyt tehtävistään suhteellisen hyvin, mutta vakavasti
pitää huomioida mm. pää-äänenkannattajamme Koistisessa ollut sihteerimme Matti
Silvennoisen kannanotto, jossa hän patisti jäsenistöä aktiivisempaan ja toimissaan
täsmällisempään toimintaan. 30-vuotisjuhlamme pidimme todella perinteisesti purjehtimalla.
Laivayhtiö on välillä vaihtunut, mutta nyt olimme jopa samalla laivalla M/S Amorellalla,
kuten viisi vuotta sitten.
2000-01
Yhdistyksen 31. virallinen toimintavuosi aloitettiin vuosikokouksella 14.8.2000
Valtion virastotalolla. Kokouksessa oli läsnä 63 yhdistyksen jäsentä. Valitettavasti
mikään ei ole vuosien varrella muuttunut, vaikka jäsenistöä suorastaan yllytettiin
muutoksiin, sillä kaikki valinnat menivät vanhaa latua, hyviähän valinnat olivat,
mutta ei taaskaan saatu uutta voimaa eikä uutta energiaa. Koistinen ja muu kommunikointi
siirtyi jo heti kauden alussa sähköpostiaikaan menestyksekkäästi. Jo alussa todettiin,
että valittu tie oli oikea. Kauden alussa perinteisestä yhteydenpidosta päästiin
kaikkiaan 62:een sähköiseen kontaktiin, joka kauden aikana nousi peräti 105:een
sähköiseen jäseneen. Jani Artukka loi hienot ja toimivat internet-kotisivut, jotka
hän muokkaili saatujen toivomusten mukaan nykyiseen asuunsa. Sivut ovat saaneet
kauden aikana kiitosta runsaslukuiselta ulkopuoliselta käyttäjäkunnalta. Sivujen
päivityksestä on sujunut mainiosti koko kauden ajan Janin toimesta. Kävijöitä sivulla
on ollut 5.12.2000-30.06.2001 välisenä aikana kaikkiaan
3879+326 (aiempi laskuri ) = 4205 kävijää. Koistinen sai
muutamilla aiheillaan jäsenistön heräämään keskusteluun palstoillaan.
Kirjoittajia oli useita, erikseen mainittakoon liigatuomarien kirjoitukset,
jotka saivat suurta huomiota osakseen. Jäsenistön ikärakenne oli 30.6.2001
seuraava: Viheltäjät 29,4 vuotta, Toimitsijat 54,5 vuotta ja keskiarvo 36,5 vuotta.
Yhdistyksen jäsenmäärä on tasaantunut viime vuosien rajujen heilahtelujen jälkeen.
Huomionarvoista on, että toimitsijoiden keski-ikä on edelleen vahvassa nousussa.
Vanhoille konkareille kaikki kunnia, mutta tilasto kertoo, että ryhmään on saatava
uutta voimaa täydentämään toimitsija ryhmää. Merkittävin tehtävä uudelle hallitukselle
ja puheenjohtajalle on saada kokeneet tuomarit sitoutumaan niin toimitsijoiksi kuin
kouluttajiksi, sillä lähimenneisyydessä kokeneet tuomarit ovat lopettaneet
totaalisesti, eikä aiempaa siirtymistä koulutus- ja toimitsijatehtäviin ei ole
tapahtunut. Uutena vaihtoehtona on ehdottomasti harkittava erillisten toimitsijakurssien
järjestämistä, jotta väkeä riittää myös tuleviin peleihin. Uusia jäseniä saatiin
syksyn Rauman kurssilta viisi. Oman kurssin ansiosta tammi / helmikuussa saimme
uusia jäseniä 15 henkilöä.
Jäsenmäärä kaudella 2000-2001
Tuomarit 117, Toimitsijat 53, Lepäävät 13 ( poistettu 18, velvoitteet hoitamatta),
Veteraanit 5, Kunniajäsen 1 Yhteensä 189
Kerhokouluttajina toimivat Tom E. Rajalin ja Veli Hietarinta alkukaudesta myös
Markku Eivola . Kerhokouluttajien apuna toimi koulutusryhmä. Kaikille jäsenille
pakollinen kertauskurssi järjestettiin 04.09.2000 Valtion virastotalolla.
Läsnä koulutustilaisuudessa oli 121 kerhon jäsentä, muilla vastaavilla leireillä ja
kursseilla oli kauden alussa käynyt 37 jäsentä, joten laiskanläksyläisten määrä 12
oli moniin vuosiin alhaisin. Toimitsijoiden ja toimitsijaesimiesten kertauskurssi
järjestettiin 11.09.2000 Upseerikerholla, läsnä oli 37 innokasta osallistujaa.
Kuukausikokoukset olivat jo ennen kauden alkua hallituksen silmäteriä. Lokakuun
kuukausikokouksen väriläiskänä oli Jukka Koivu, joka veti paikalle 69 jäsentä,
joille tarjottiin hyvä kokous. Valiotuomareiden poissaolo vaikutti lähes yhteiseltä
boikotilta. Koistinen synnytti positiivisen keskustelun aiheesta. Marraskuun kokouksessa
vieraana oli Kari Ekman, mukavassa sanailussa oli mukana 60 kerhon jäsentä.
Uusi kokeilumme laivaseminaari 17.12.2000 sai liikkeelle 73 jäsentä. Koulutusristeily
onnistui melko kohtuudella, tavallisen kuukausikokoukseen verrattuna tapahtuma oli
suorastaan hyvä. Jatkossa koulutusristeily tulee kuulumaan ohjelmaan. Tuomareille ja
toimitsijoille on pyrittävä saamaan myös omia osuuksia koulutusristeilyllä. Tammikuun
kokouksen pääesiintyjänä oli Juha Repo, joka toi tuulahduksen liigasta, läsnä 65 jäsentä,
Juhan esitys oli hyvä, mutta hallitus ja kouluttajat olisivat saaneet aiheesta enemmän irti,
joten käytetään aihe uudelleen esim. marraskuun kokouksessa .
Helmikuun kuukausikokouksessa alustajana esiintyi liittovalmentaja Pertti Koski,
läsnä oli 55 jäsentä. Kävijöitä kokouksissa; lokakuu 69, marraskuu 60, risteily 73,
tammikuu 65, helmikuu 55 ja maaliskuu 71. Kuukausikokouksia ( sisältää risteilyn )
järjestettiin kuusi kertaa. Osallistujamäärä oli keskimäärin 65 jäsentä, nousua viime
kaudesta on ilahduttavat 10 jäsentä/ kerta. Viime kaudella oli vain 55 jäsentä / kerta.
Edelliset kaudet: 76/97-98 ja 69/ 98-99 jäsentä). Jäsenistöstä toimitsijat olivat
aktiivisempia kuin tuomarit. Kuukausikokouksien ajankohdat määrättiin syksyllä ja
niistä tiedotettiin vielä erikseen jäsentiedotteessa niin sähköisesti kuin perinteisesti
postin välityksellä. Jääkiekkotuomarin peruskurssi järjestettiin 29.1 ja 31.1 ja 14.2. 2001.
Osallistujia oli 18 yrittäjää ( joista yksi Porista ja yksi Helsingistä),
Uusia tuomareita hyväksyttiin 15. Toimitsijakursseja seuroille järjestettiin 9
kertaa (137 henkeä ). Tuomarikursseja C-junioreille järjestettiin 11 kertaa
( 207 henkeä ). Tuomareille tarkkailua ja palautetta 188 kertaa kauden aikana,
eli 8-0 kertaa / tuomari, melkoista hajontaa ainakin noin tilastomielessä.
Perinteinen jääkiekko-ottelu Forssan tuomarikerhoa vastaan pelattiin
Turussa 23.2.2001. Turun kerhon voittoisa tahti jatkui edelleen. Joukkueemme
voitti ottelun tylysti 10-3. Jääkiekon Suomen mestaruus jääkiekkotuomarikerhojen
välillä ratkottiin Hämeenlinnassa 7.- 8.4.2001. Turnaukseen osallistui Turun, Lahden,
Helsingin, Tampereen, Hämeenlinnan ja Keski-Uudenmaan kerhot. Omat gladiaattorimme
voittivat jo kolmannen mestaruuden putkeen!! Loppuottelussa taipui Hämeenlinna,
joka oli järjestänyt helpon tien itselleen Turkua vastaan, mutta ei se haitannut
tahtia, sillä kaikkihan on mestarin voitettava ( Tampere saa varmasti Hämeenlinnan
touhuista uutta potkua). Varjohallitus osoitti taas aktiivisuuttaan järjestämällä
seuraavat tapahtumat, kaikissa tapahtumissa oli jälleen hyvä osanotto. Taas on yksi
antoisa toiminnan vuosi takana. Kausi oli melko positiivinen, sillä suoritukset
kentillä saivat enemmän kiitosta kuin risuja. Poissaolojen lukumäärä on vihdoin
kääntynyt laskuun, eli samaan malliin jatkossakin. Uusi toimistoryhmä selvisi
mainiosti haasteestaan, teemaksi valittu palvelun tehostaminen onnistui hyvin niin
asiakkaita kuin omaa jäsenistöä kohtaan.
|
