Koti Tuje Ottelumääräykset Jäsenet Forum Tuomaritilaus Palaute Yhteystiedot Linkit

Mikäli pelaajan kypärä irtoaa päästä pelin ollessa käynnissä ei hän saa enää osallistua peliin. Heti kun pelaajan kypärä on irronnut hänen päästään pelin ollessa käynnissä:

1. pelaaja ei saa osallistua peliin millään tavalla ja hänen täytyy palata pelaajapenkilleen sekä hänen tilalleen pitää asettaa toinen pelaaja,

tai

2. pelaajan tulee asettaa kypärä takaisin päähän oikeaan asentoon ja kiinnittää se oikein leukahihnalla, varmistuen että visiiri on oikeassa asennossa.

Mikäli pelaaja jatkaa osallistumista peliin millä tavalla tahansa ilman kypärää tuomitaan hänelle automaattisesti kahden minuutin pieni rangaistus säännön 305 (uusi kirja 555) perusteella, laiton tai vaarallinen varuste. Mikäli ei-rikkoneella joukkueella on kiekko hallussa rikkeen tapahtuessa, tapahtuma tuomitaan siirrettynä rangaistuksena. Tuomari ei varoita pelaajaa.

Sääntö 305 (uusi kirja 234) - Maalivahdin kypärä ja kokokasvosuojus: - Uusi tulkinta

Mikäli maalivahdin kypärä ja/tai kasvosuojus irtoaa päästä pelin ollessa käynnissä täytyy erotuomarin pysäyttää peli. Mikäli erotuomarin mielestä maalivahdin kypärän ja/tai kasvosuojuksen

irtoamisen on maalivahti aiheuttanut tahallaan tarkoituksena saada pelikatko, tuomitsee erotuomari pienen rangaistuksen rikkoneelle maalivahdille. Erotuomari ei varoita maalivahtia.

Mikäli kova laukaus osuu maalivahdin kasvosuojukseen pelin ollessa käynnissä, erotuomarin pitää katkaista peli.

ALOITUS - UUSI MENETELMÄ

ALOITUSTAPAHTUMA

• Jokaisen pelikatkon jälkeen ( = vihellyksen jälkeen ), aloittava linjatuomari siirtyy mahdollisimman nopeasti aloituspaikalle.
• Heti kun päätuomari laskee kätensä kotijoukkueen vaihto-oikeuden päättymisen merkiksi, aloittava linjatuomari puhaltaa pilliinsä - kuitenkin vasta aloituspaikalla.
• Vihellyksen jälkeen molemmilla joukkueille on viisi sekuntia aikaa järjestäytyä aloitukseen.
• Viiden sekunnin kuluttua ( tai nopeamminkin, jos aloittavat pelaajat ovat valmiina ), linjatuomari pudottaa kiekon automaattisesti.
• Ei ole linjatuomarin vastuu odottaa, että aloittava pelaaja tulee aloitusympyrään ja asettuu aloitusta varten
• Linjatuomari ei kuitenkaan saa pudottaa kiekkoa, jos kentällä ei ole oikeaa määrää pelaajia, tai pelaajat eivät ole omalla kenttäpuolellaan

• Pudottamalla kiekko nopeasti, tarve poistaa aloittava pelaaja aloituksesta vähenee merkittävästi, koska pelaajan vaihtaminen aloituksesta vain lisää pelin viivästymistä
• On syytä huomioida, että pelaajia ei tule vaatia asettumaan oikein aloitukseen
• Pelaaja tulee joko poistaa aloituksesta tai kiekko tulee pudottaa jäähän
• Jos pelaaja poistetaan aloituksesta, hänet korvaavan pelaajan tulee ottaa välittömästi paikkansa aloituksessa, tai kiekko on pudotettava

• Päätuomarin vastuulla on PUUTTUA pelaajavaihtojen viivyttämiseen. Jos pelaaja, joka ei ole aloittava pelaaja, hidastelee hakeutumisessaan oikeaan paikkaansa aloitusta varten ( esim. jos laitahyökkääjä viivyttelee tuloaan puolustusalueensa aloitukseen siniviivalla, eikä näin ole vielä aloituspaikallaan, vaan paikassa, johon kiekko hyökkäävän joukkueen toimesta aloituksessa voidaan pelata) , ja on selvästi pois paikaltaan aloituksen suorittamisen hetkellä, saa hän ensin varoituksen.
• Tämä varoitus annetaan myös joukkueen valmentajalle
• Sen jälkeen vastaavanlaiseen rikkeeseen syyllistyvälle joukkueelle, valmentajalle annetun varoituksen jälkeen, tuomitaan pieni rangaistus "pelin viivyttämisestä"

1998-2002 SÄÄNTÖTULKINTATIEDOTE

Tiedote Nro 6

2001-2002 SÄÄNTÖPAINOTUKSET

Ohjeet erotuomareille, pelaajille ja valmentajille.

Kauden 2001-2002 pääperiaate on: "Reilu peli ja toisten arvostaminen" (FAIR PLAY AND RESPECT).Tätä toteutetaan mm. seuraavilla tavoilla

• tervehditään toisiaan ennen ottelua
• erotuomarit kommunikoivat valmentajien kanssa hankalissa rangaistustilanteissa
• erotuomarin tulee aina antaa kapteenin asialliseen kysymykseen asiallinen vastaus
• erotuomarien on kunnioitettava peliä ja "liikkuva kiekko on erotuomarin paras ystävä"
• erotuomarin on pyrittävä löytämään kiistoissa aloittaja tai aktiivisempi pelaaja ja löydettävä rangaistuksissa ero

2001/2002 SÄÄNTÖPAINOTUKSET
Kaudelle 2001-2002 erotuomareita ohjeistetaan antamaan enemmän painoarvoa seuraaville toiminnolle:

1. Taklaukset pään, kaulan tai niskan alueelle

2. Selästä taklaaminen

3. Mailan käyttö

Pelaajia on pidettävä vastuullisina kaikista teoistaan jäällä. Kun pelaaja tekee rikkeitä jäällä, jotka on tulkittavissa yrityksiksi vahingoittaa vastustajaa, on häntä rankaistava. On kuitenkin muistettava, että puhtaat taklaukset kuuluvat jääkiekkoon.

1. TAKLAUKSET PÄÄN, KAULAN JA NISKAN ALUEELLE

Taklauksilla ja iskuilla pään, kaulan tai niskan alueelle voi olla vakavia jälkiseurauksia. Isku voi olla vahinko tai voimassaolevien sääntöjen ja tulkintojen mukainen. Loukkaantumiset päähän kohdistuvista iskuista ovat huomattavasti lisääntyneet.

Uusi tulkintalinja

• Mikä tahansa kontakti joka tarkoituksellisesti kohdistuu vastustajan pään, kaulan tai niskan alueelle ja on suoritettu kyynärpäällä, käsivarrella, olkapäällä, lantiolla tai polvella TÄYTYY rangaista.
• Taklaustilanteessa, missä taklatun pelaajan pää "ohjataan" tai "pakotetaan" laitaan tai suojalasiin tulee rangaista.

EI OLE OLEMASSA LAILLISTA TAKLAUSTA TAI ISKUA PÄÄN ALUEELLE.

Iskut, jotka kohdistuvat pään alueelle nyrkkitappelun tai kiistan aikana, tulee rangaista säännön 612 mukaisesti.

Olkapää-, kyynärpää- ja käsivarsisuojat on suunniteltu pelaajan suojelemista varten eikä niitä saa käyttää aseena tai vastustajan vahingoittamiseen.

Rangaistukset yllämainitun tyyppisestä toiminnasta tulee tuomita jonkun seuraavan sääntökohdan mukaisesti:

Sääntö 604 Laitataklaus

Sääntö 606 Ryntäys

Sääntö 609 Kyynärpäätaklaus tai polvitaklaus

Sääntö 612 Väkivaltaisuus ja nyrkkitappelu

2. SELÄSTÄ TAKLAAMINEN (vai selkään taklaaminen?)

Vastustajan taklaamista selästä missä tahansa jäällä ei tule hyväksyä, vaan tämän tyyppisiin rikkeisiin on välittömästi puututtava sääntöjen mukaan. Kun rikkeen elementit sisältävät selästä taklaamisen lisäksi myös "ryntäämisen" tai "laitataklauksen" tunnusmerkkejä, tulee erotuomareiden rangaista "selästä taklaamisesta".

Pelaajan kääntäessä yllättäen selkänsä tietoisena tulevasta taklauksesta, ei voida tuomita rangaistusta "Selästä taklaamisesta". Kiekkoa hallussa pitävä pelaaja on aina taklattavissa.

Kovat taklaukset kuuluvat jääkiekkoon, mutta kohtuuttoman kova vauhti vastustajaa taklattaessa tulee rangaista säännön "ryntäys" mukaisesti.

PELAAJAN PITÄÄ OLLA TIETOINEN, ETTÄ SELÄSTÄ EI TAKLATA

3. MAILAN KÄYTTÖ

Kaikki kontaktit mailalla vastustajan päähän tai kasvoihin ( vahinko tai ei ), ovat rangaistavia rikkeitä.

Varomatonta mailan käyttöä jäällä millä tavoin tahansa tehtynä, joka voi aiheuttaa tai aiheuttaa vastustajan loukkaantumisen, ei tule sallia.

Huomiota tulee kiinnittää erityisesti lyhyisiin, mutta teräviin iskuihin mailalla vastustajan käsille ja ylävartalon alueelle.

Poikittaisen mailan käyttö millä tavoin tahansa niskan tai kasvojen alueella on täysin tuomittavaa ja tällaiset rikkeet tulee sääntöjen mukaisesti tiukasti rangaista kaikissa tapauksissa. Tällainen rike on katsottava tahalliseksi eikä sitä voida pitää vahinkona tai refleksinomaisena itsensä suojaamisena.

Maalinedustilanteissa poikittaisen mailan käyttöä ei tule sallia.

PELAAJA ON VASTUUSSA AINA OMAN MAILANSA KÄYTÖSTÄ

4. ALOITUKSET

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n alaisissa sarjoissa otetaan käyttöön IIHF:n uusi aloitusmenetelmä. Suurimmat muutokset ovat seuraavat:

• pelikatkon alusta on vierasjoukkueella 5 sekuntia aikaa suorittaa pelaajavaihtonsa,
• seuraavien 5 sekunnin aikana on kotijoukkueen suoritettava pelaaja vaihtonsa, eli pelaajavaihdot ovat suoritetut 10 sekunnin kuluessa pelikatkon alusta,
• vastuu pelaajien vaihtamisen rytmityksestä on päätuomarilla,
• kun aloituksen suorittava linjatuomari on aloituspisteellä ja kotijoukkueen vaihto-oikeus on päättynyt, viheltää aloittava linjatuomari pilliin aloituspisteellä, jolloin pelaajien on asetuttava aloitusta varten OIKEIN paikoilleen
• aloittava linjatuomari pudottaa kiekon 5 sekunnin kuluttua vihellyksestään.
• puuttuminen pelin viivyttämiseen on päätuomarin vastuulla,
• linjatuomari EI SAA pudottaa kiekkoa, jos kentällä ei ole oikeaa määrää pelaajia

Aloituksen laatua EI SAA uhrata, jotta saavutettaisiin menetelmän aikamääritteet.

Linjatuomareiden tulee JOHTAA ALOITUSTAPAHTUMAA AKTIIVISESTI, JOTTA SAADAAN hyvälaatuiNen JA TASAPUOLINEN ALOITUS eli puhetta / kommunikointia aloittavien pelaajien kanssa.

Aloitustapahtumassa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin aloitusta koskeviin seikkoihin:

• hyökkäävä pelaaja asettuu aloitukseen ensimmäisenä
• molemmilla pelaajilla on yhtäläinen mahdollisuus kiekkoon
• pelaajat asettuvat aloitukseen kenttämerkintöjen mukaisesti
• pelaajat eivät ole liikkeessä kun kiekko putoaa ja molempien pelaajien mailat koskettavat jäätä
• aloittavilla pelaajilla tulee olla kiekko näkyvissä ennen kiekon pudotusta

Aktiivisella toiminnalla ottelun alusta alkaen, rikkeisiin puuttuen, ei aloituksissa tule vaikeuksia ottelun loppuhetkillä. Ennen kiekon pudotusta tapahtuvat, aloitusta viivyttävät, pelaajien väliset keskustelut ja ryhmittäytymismuutokset, on saatava ajoissa kuriin, ja ne ovat päätuomarin vastuulla.

Liittovaltuuston 29.5.2001päättämät kilpailusääntömuutokset pelikaudelle 2001-02.

(Muutosesitys kursiivilla, muutos allekirjoitettuna.)

Lisätään B-nuorten SM-sarjan otteluihin tasapelin sattuessa 5 min. jatkoaika.

Lisätään: jatkoaikaohjeeseen: …pelataan 5 min. jatkoaika tasakentällisin neljällä kenttäpelaajalla neljää vastaan.

Poistetaan: … Nuorempien juniorien, naisten ja tyttöjen (pois: otteluissa) on aina käytettävä kokokasvosuojusta.

Muutetaan sanajärjestystä ja korjataan: Pelipaidoissa on oltava henkilökohtainen pelinumero selässä (korkeus vähintään 25 cm) ja hihoissa (numeroiden minimikorkeus 10 cm). Pelinumerot saavat olla yksi- tai kaksinumeroisia ja niiden on erotuttava selvästi paidan muista väreistä. Lisäksi Mestiksessä ja Suomi-sarjassa sekä naisten ja nuorten SM-sarjoissa on oltava pelaajan sukunimi pelipaidan selässä numeron yläpuolella (kirjainten minimikorkeus 7,5 cm).

Lisätään (kohta 7. +/- -tilasto): A-nuorten SM-liiga

Lisätään (kohta 7. maalivahtien torjunnat):Naisten SM-sarja

Pelaajan, joka haluaa vaihtaa seuraa liiton seurasta toiseen liiton seuraan, on pyydettävä kirjallisesti tai muuten todistettavasti siirtotodistus 15.5. mennessä siltä seuralta, jossa hänellä viimeksi on ollut edustusoikeus.

Lisätään kolmanneksi kappaleeksi: Siirtotodistukset ovat kausikohtaisia. Pelaajan edellisen seuran edustajan on allekirjoitettava siirtotodistus samalla pelikaudella kun siirto toteutetaan.

Lisätään joukkuesiirron määritelmään:

Mikäli seurasta myönnetään samalla kertaa vähintään 10 pelaajalle (juniorisarjoissa samasta ikäluokasta) ero ilman siirtokorvausta toiseen seuraan siirtymistä varten, käsitellään näiden pelaajien allekirjoituksillaan vahvistamat siirtotodistukset joukkuesiirtona, jolloin uuden seuran tarvitsee maksaa tästä joukkuesiirrosta vain yksi kirjaamismaksu. Joukkuesiirtoon ei voi myöhemmin lisätä uusia pelaajia.

Lisätään: Juniorisarjoissa pelaavan pelaajan siirron takaraja on 31.12. klo 24.00.

Jos juniori-ikäinen pelaaja siirtyy 31.12. jälkeen seniorisiirtojen aikarajojen puitteissa uuteen seuraan ei hän voi edustaa sillä kaudella enää uuden seuransa juniorijoukkuetta. Mikäli pelaaja palaa seniorisiirtojen aikarajojen puitteissa takaisin kauden lähtöseuraansa jolla on kiistatta pelaajan edustusoikeudet, voi hän edustaa loppukaudella myös seuran juniorijoukkuetta.

Tarkennetaan: … Ylemmän sarjan sarjatauon aikana eivät pelaajasiirrot ole sallittuja tauolla olevasta joukkueesta alemman sarjan joukkueeseen. Sarjatauko alkaa joukkueen sarjaohjelmaan merkityn viimeisen ottelun jälkeen ja päättyy joukkueen ensimmäiseen sarjatauon b jälkeiseen otteluun. Sarjatauko määritellään erikseen sarjaohjelmassa.

Lisätään kertakorvauspykälään: … Sellaisen pelaajan seuralle tai seurayhteisölle, jossa pelaaja on D - B-juniori-iässä pelannut neljän pelikauden aikana, ja jos hän 23 ikävuoteen mennessä siirtyy SM-liigaan (poistetaan: tai Mestikseen (ent. I divisioonaan), on maksettava 20.000 markan kehittämiskorvaus. Maksun edellytyksenä on, että pelaajan kasvattajaseura pelaa siirtohetkellä Suomi-sarjassa tai tätä alemmalla tasolla. Jos kasvattajaseura on siirtoa koskevalle kaudelle noussut Suomi-sarjasta ylöspäin tai pudonnut Suomi-sarjaan, on seura oikeutettu korvaukseen.

Maksu maksetaan vain ensimmäisen siirron yhteydessä, ja se sisältyy liigayhteisön pelaajasta mahdollisesti aiemmin maksamaan siirtokorvaukseen (Mikäli liigaseura on maksanut esim. Mestisseuralle pelaajasta esim. 50.000 markkaa, on kyseisen Mestisjoukkueen maksettava aikanaan em. 20.000 markan kehittämiskorvaus). Siirtotodistuksessa on oltava merkintä kohdassa "ero myönnetty ilman kehittämiskorvausta". Korvaus haetaan maksettavaksi liiton pelaajasiirtovaliokunnan kautta viimeistään sen kauden jälkeen 30.4. mennessä, kun ao. pelaaja ensimmäisen kerran pelasi SM-liigassa vähintään kuusi (6) sarjaottelua. (poistetaan: tai Mestiksessä (I divisioonassa.)"

Selkeytetään ikärajamääritelmät kausikohtaisiksi: Juniorisarjojen ikärajat pelikaudella 2001-2002 syntymävuoden mukaan:

A-nuoret 1982-83 B-nuoret 1984-85 C-nuoret 1986-87 D-juniorit 1988-89 E-juniorit 1990-91 F-juniorit 1992-93 G-juniorit 1994-95

A-nuorten sarjoissa saa käyttää ottelua kohti korkeintaan kolmea (3) vuonna 1981 syntynyttä pelaajaa sekä lisäksi viittä (5) pelaajaa, jotka ovat syntyneet 1.10.-31.12.1981 välisenä aikana. Näitä ns. yli-ikäisiä pelaajia ei tarvitse etukäteen nimetä, mutta heidän syntymävuotensa on merkittävä ottelupöytäkirjaan nimen jälkeen.

Muissa liiton juniorisarjoissa voi pelata samassa ottelussa viisi (5) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokan edeltävänä vuonna 1.10.-31.12. välisenä aikana. Tällainen "Y-pelaaja" voi kauden aikana kerran vaihtaa joukkuetta ikäluokkien välillä 31.12.2001 mennessä. Joukkue, jossa "Y-pelaaja" pelaa ensimmäisen sarjaottelunsa vuonna 2002, on pelaajan loppukauden joukkue.

Tarkennetaan: Seura voi koko kauden ajan peluuttaa B-nuorissa ja nuoremmissa ikäluokissa kussakin ottelussa enintään viittä (5) pelaajaa, jotka ovat pelanneet enemmän kuin 15 ottelua ylemmässä sarjassa tai ylemmän sarjan joukkueen playoff- tai karsintaotteluissa.

Tarkennetaan ykkös-kakkosjoukkuesääntöä seuraavasti: Seuran ykkös- ja kakkosjoukkueiden välillä pelaaja voi vaihtaa joukkuetta kauden aikana vain yhden kerran sekä ylös- että alaspäin. 31.1. jälkeen pelaaja ei voi vaihtaa seuran ykkösjoukkueesta kakkosjoukkueeseen.

Nuorten sarjoissa sääntö on voimassa jos seuralla on saman ikäluokan (= C-nuorten ja nuorempien sarjoissa saman syntymävuoden) sisällä eri sarjatasoilla ykkös- ja kakkosjoukkueet. Nuorten sarjoissa vaihtojen takaraja on 31.12.

Kopioidaan § 15 n):stä: Alkulohkojen ja vastaavien sarjojen jälkeisiin karsintaotteluihin joukkueiden voimasuhteita ei saa muuttaa vaikka vaihto-oikeus olisi vielä voimassa. Karsintaan osallistuviin joukkueisiin sallitaan pelaajavaihdot vasta karsintojen tultua pelatuiksi.

Sarjassa saa voittanut joukkue kaksi pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun päättyessä tasan saa kumpikin joukkue yhden pisteen. Lisätään: Sarjoissa, joissa pelataan jatkoaika, saavat joukkueet tasapelistä molemmat yhden pisteen, jatkoajalla maalin tehnyt joukkue saa lisäksi yhden lisäpisteen.

Lisätään Alkoholilakiin perustuen: … Tupakkavalmisteiden ja alkoholituotteiden käyttö pelaajille ja toimitsijoille tarkoitetuissa tiloissa on kielletty. Juniorisarjojen otteluissa tai harjoituksissa ei saa mainostaa alkoholijuomia, äänimainontana, käsiohjelmassa, alle 18-vuotiaiden pelaajien peliasuissa eikä erotuomarien tai muiden toimitsijoiden asuissa. Seniorisarjoissa pelaavien alle 18-vuotiaiden pelaajien peliasuissa tai alle 18-vuotiaiden erotuomareiden tai muiden toimitsijoiden asuissa ei saa mainostaa alkoholijuomia.

Lisätään hallipakon alaisia sarjoja: Mestiksen, Suomi-sarjan, II divisioonan, A-nuorten SM-liigan ja I divisioonan, B-nuorten SM-sarjan ja I divisioonan, C-nuorten SM-sarjan ja I divisioonan, sekä naisten SM-sarjan ja I divisioonan joukkueilla on oltava kotipaikkakunnallaan käytössään jäähalli. …

Lisätään aikataulu eri sarjatasojen jäähallien teknisten vaatimusten toteuttamisesta: Sääntökirjan § 101-106 mukaiset kenttämerkintöjä ja laitarakenteita koskevat säännöt tulee toteuttaa ja tehdä tarvittavat korjaukset kokonaisuudessaan Mestiksen jäähalleissa kauden 2002-2003 alkuun mennessä ja muissa jäähalleissa kauden 2003-2004 alkuun mennessä.

Lisätään säännön loppuun: Lisäksi kotijoukkue velvoitetaan korvaamaan lääkärin puuttumisesta seuranneet välittömät kulut tositteita vastaan.

Lisätään: Jos seura varmistettuaan osanottonsa Mestikseen, Suomi-sarjaan tai A-nuorten SM-liigaan peruuttaa osanottonsa tai luopuu sarjasta, on seuran suoritettava sakkona 10.000 markkaa. Vastaava sakko II divisioonassa, A-nuorten I divisioonassa ja naisten SM-sarjassa on 5.000 markkaa, sekä B- ja C-nuorten ja muiden valtakunnallisten ja liiton järjestämien sarjojen osalta 2.000 markkaa. Lisäksi on sarjan järjestäjällä oikeus pidättää kyseisen sarjan osanottomaksu.

Lisätään: Mikäli kyseessä on naisten tai nuorten sarjojen ottelu, pelataan vain yksi 20 min. jatkoerä maalista poikki -järjestelmällä. Mikäli jatkoerässä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun rangaistuslaukauskilpailulla (Game Winning Shot Competition).

Käyttäytymisrangaistuksien (= 10 min.) kertymien käsittelyssä noudatetaan

seuraavia periaatteita:

   1.         Kahden käyttäytymisrangaistuksen seurauksena on yhden ottelun pelikielto.

Saman pelaajan samassa joukkueessa sarjassa saama neljäs käyttäytymisrangaistus aiheuttaa kahden ottelun pelikiellon, kuudes jo neljän ottelun pelikiellon ja niin edelleen kahden ottelun välein kertautuvana. Mikäli pelaaja vaihtaa seuraa ja jatkaa samassa sarjassa, käyttäytymisrangaistusten kertymä seuraa pelaajan mukana uuteen seuraan.

Pelirangaistus käytöksestä (pöytäkirjamerkintä 20 min.) lasketaan yhdeksi 10-minuuttiseksi edellyttäen, että sarjan järjestäjä ei määrää tapauksesta lisärangaistusta tai että sitä ei ole tuomittu ottelun päätyttyä (kts. kohta 3) . Seura on vastuussa, että ottelussa käytettävät pelaajat ovat edustuskelpoisia.

2. Käyttäytymisrangaistusten kertymät käsitellään sarjakohtaisesti, näin pelikiellot niistä kärsitään alkuperäisen otteluohjelman mukaisina sarjaotteluina sen joukkueen sarjassa, jossa ne hankitaan.

Pelikielto kärsitään ensimmäisenä ottelupäivänä sarjassa, jossa se on saatu.

Pelaaja saa pelata kuitenkin ylemmässä tai alemmassa sarjassa samana päivänä kuin ensimmäinen ottelupäivä on sarjassa, josta pelikielto on hankittu. Tällöin pelikiellon kärsiminen siirtyy seuraavaan otteluun kyseisessä sarjassa.

Lisätään uutena kohtana:

3. Jos pelaajalle tuomitaan ottelun päätyttyä pelirangaistus käytöksestä, seuraa siitä automaattisesti yhden (seuraavan) sarjaottelun pelikielto. Kyseistä pelirangaistusta ei lasketa käyttäytymisrangaistusten kertymään.

Rangaistusta ei tuomita,

-….

lisätään ja tarkennetaan

• .., kun puolustava pelaaja taklaa ns. 1 vastaan 1 -tilanteessa vastustajan hyökkääjäpelaajan ns. lantiotaklauksella.

UUSI Liite 5: ALOITUSSÄÄNTÖ

Tavoitteena nopeuttaa peliä ja välttää turhia viivytyksiä aloitustapahtumassa, erotuomareiden tulee suorittaa aloitukset seuraavalla tavalla.

Jos, joko pää- tai linjatuomarin varoituksen jälkeen, joku pelaajista ei ota paikkaansa kunnollisesti aloitusta varten sääntöjen mukaisesti, aloittava erotuomari voi pudottaa kiekon huolimatta siitä ettei pelaaja ole valmis aloitukseen.

1. Pelaajien vaihtaminen

• Pelikatkolla vierailevan joukkueen velvollisuus on vaihtaa pelaajansa jäällä kokonaisuudessaan ensin, eikä lisävaihtoja voi suorittaa ennen kuin peli on käynnistynyt uudestaan. Kotijoukkue voi sen jälkeen tehdä tarvittavat vaihdot, jotka eivät viivytä peliä.
• Jos molemmat joukkueet ovat valmiita aloittamaan ilman pelaajavaihtoa, erotuomarin tulee määrätä vierasjoukkue tai joukkueet välittömästi aloitukseen, eikä sallia pelaajien vaihtamista sen jälkeen.
• Vierasjoukkueen tulee pelikatkolla vaihtaa välittömästi (= pelaajat jäälle), jos he haluavat vaihtaa pelaajia. Välittömästi tarkoittaa niin pian kuin mahdollista, eikä missään tilanteessa pelikatkon alkamisesta 5 sekunnin kuluttua. Kotijoukkueen velvollisuutena on vaihtaa pelaajiaan välittömästi kun vierasjoukkueen pelaajat ovat jäällä. Välittömästi tarkoittaa niin pian kuin mahdollista, eikä missään tapauksessa 3 - 5 sekuntia sen jälkeen kun vierasjoukkueen pelaajat ovat jäällä.

1. päätuomari tai linjatuomari näyttää aloituspaikan.
2. päätuomari antaa vierasjoukkueelle 5 sekuntia vaihtaa pelaajiaan.
3. viiden sekunnin jälkeen, päätuomari nostaa kätensä merkiksi vierasjoukkueelle

pelaajavaihtojen päättymisestä.

4. pitäen kätensä ylhäällä päätuomari antaa kotijoukkueelle viisi sekuntia vaihtaa

pelaajiaan.

5. viiden sekunnin jälkeen päätuomari laskee kätensä alas merkiksi kotijoukkueelle

pelaajavaihtojen päättymisestä.

1. Kiekon pudottaminen aloituksessa

• Jokaisen pelikatkon jälkeen (= vihellyksen jälkeen) aloittava linjatuomari siirtyy nopeasti aloituspaikalle.
• Heti kun päätuomari laskee kätensä kotijoukkueen vaihto-oikeuden päättymisen merkiksi, aloittava linjatuomari puhaltaa pilliinsä.
• Vihellyksen jälkeen molemmilla joukkueille on viisi sekuntia aikaa järjestäytyä aloitukseen.
• Viiden sekunnin kuluttua (tai nopeamminkin, jos aloittavat pelaajat ovat valmiina), linjatuomari pudottaa kiekon automaattisesti.
• Linjatuomarin vastuulla ei ole odottaa, että aloittava pelaaja tulee aloitusympyrään ja asettuu aloitusta varten.

1. Aloittajan poistaminen aloituksesta

• Nopealla kiekon pudottamisella tarve poistaa aloittava pelaaja aloituksesta vähenee merkittävästi, koska pelaajan vaihtaminen aloituksesta vain lisää pelin viivästymistä.
• On syytä huomioida, että pelaajia ei tule vaatia asettumaan oikein aloitukseen.
• Pelaaja tulee joko poistaa aloituksesta tai kiekko tulee pudottaa jäähän.
• Jos pelaaja poistetaan aloituksesta, hänet korvaavan pelaajan tulee ottaa välittömästi paikkansa aloituksessa, tai kiekko on pudotettava.

1. Muut aloittavat pelaajat eivät ole aloitusta vastaavilla paikoillaan

• Jos pelaaja, joka ei ole aloittava pelaaja, hidastelee hakeutumisessaan oikeaan paikkaansa aloitusta varten (esim. jos laitahyökkääjä viivyttelee tuloaan puolustusalueensa aloitukseen siniviivalla, eikä näin ole vielä aloituspaikallaan, vaan paikassa, johon kiekko hyökkäävän joukkueen toimesta aloituksessa voidaan pelata), ja on selvästi pois paikaltaan aloituksen suorittamisen hetkellä, saa hän ensin suullisen varoituksen.
• Tämä varoitus annetaan myös joukkueen valmentajalle.
• Sen jälkeen vastaavanlaiseen rikkeeseen syyllistyvälle joukkueelle, valmentajalle annetun varoituksen jälkeen, tuomitaan pieni rangaistus "pelin viivyttämisestä".

1. Päätuomarin vastuu

Jokaisen aloitustapahtuman yhteydessä, jos päätuomari havaitsee pelaajan, jolla on vaikeuksia, ja se tekisi aloituksesta epäoikeudenmukaisen, päätuomarin tulee nopeasti viheltää pilliin ja joko keskeyttää peli tai keskeyttää peli heti aloituksen tapahduttua (esim. maalivahti korjaa kasvosuojustaan tai muita varusteitaan).

Ilkka Etelä 0500-122951; ietela@netti.fi